Kilpauinnin toimitsijatehtävät

Kilpailunjohtaja

Lähtö - antaa jokaisen erän alussa kilpailijoille seuraavat merkit uimareiden poistettua lämmitelyvaatetuksen: 1) vihellyspillillä lyhyen sarjan vihellyksiä kehoittaen uimareita valmistautumaan lähtöön 2) pitkällä vihellyksellä kehotuksen nousta lähtökorokkeille tai selkäuinnissa/sekauintiviestissä hypätä välittömästi veteen ja toisella pitkällä vihellyksellä selkäuinnissa tulee uimareiden palata välittömästi lähtöpäätyyn ja valmistautua lähtöön. Kädennostolla kilpailunjohtaja antaa merkin lähettäjälle osoittaen, että kilpailijat ovat lähettäjän valvonnassa - pitää käsi sivulle ojennettuna, kunnes lähtömerkki on annettu. Päättää kaikista hylkäyksistä ja kommunikoi tarvittaessa joukkueen edustajien kanssa.

Tehtävä vaatii uinnin 1-luokan tuomarikoulutuksen.

Valvomonjohtaja

Valvomonjohtaja valvoo automaattisen ajanoton toimintaa ja ajanoton varmistuksessa käytettävien kameroiden käyttöä - tarkastaa tulokset tietokoneen tulosteista sekä tarkastaa tulosteista viestivaihtojen oikeellisuuden ja raportoi kaikki vaihtorikot kilpailunjohtajalle. Valvomonjohtaja tarkastaa tarvittaessa ajanoton tai mahdollisen viestivaihtorikon videolta.

Valmonjohtajalla voi olla työparina toimitsija, joka käyttää ja tallentaa viestin vaihdot sekä lajien maaliintulot käyttäen videojärjestelmää.

Tehtävä vaatii uinnin 1-luokan tuomarikoulutuksen.

Lähettäjä

Lähettäjä vastaa kilpailijoista sen jälkeen, kun kilpailunjohtaja on antanut hänelle siihen luvan, siihen asti, kun asianomainen erä on päässyt käyntiin sääntöjenmukaisella tavalla.

Tehtävä vaatii uinnin 1-luokan tuomarikoulutuksen.

Ratatuomari

Uitaessa 25m altaassa kilpailussa tulee olla vähintään kaksi ratatuomaria ja 50m altaan kilpailussa neljä ratatuomaria.

Ratatuomarit sijoittuvat molemmin puolin allasta niin, että ratatuomari(t) valvoo neljää rataa.

Ratatuomari sijoittuu lähdössä 15m linjalle lajeissa, joissa on 15m sukellusraja (pu, su ja vu) ja valvoo uinnin lajisääntöjen noudattamisen uinnin aikana. Mikäli jaksossa on neljä ratatuomaria toinen ratatuomari sijoittuu lähdössä n. 7 metrin kohdalle.

Ratatuomari(t) liikkuvat altaan reunalla parikävelynä (50m) allas niin, että edellä kulkeva ratatuomari seuraa uimarit käännökseen asti ja toinen jää valvomaan käännöksen jälkeen 15m linjan.

Ratatuomari avustaa käännöstarkastajia molemmissa päissä seuraamalla käännöksiä.

Mahdollisesta hylkäysehdotuksesta ratatuomari ilmoittaa radiopuhelimella jo uinnin aikana kilpailunjohtajalle ja käy raportoimassa havainnon kilpailunjohtajalle. Erän jälkeen ratatuomari kuittaa katsekontaktilla erän osaltaan valmiiksi, jos kaikki suoritukset olivat sääntöjen mukaisia.

Tehtävä vaatii uinnin 1-luokan tuomarikoulutuksen.

Käännöstarkastaja - lähtöpääty

Lähdössä käännöstarkastajat nousevat seisomaan kilpailunjohtajan lyhyillä vihellyksillä ja pitkällä vihellyksellä siirtyvät uimarin sivulle häiritsemättä uimaria. Lähdön tapahduttua käännöstarkastaja nousee altaan reunalle ja seuraa uimaria pintautumisen jälkeiseen ensimmäiseen käsivetoon saakka. Mikäli uimarin lähdössä ei ole poikkeamaa lajin sääntöihin, käännöstarkastaja palaa istumaan.

Uimarin tullessa käännökseen käännöstarkastaja seuraa altaan reunalta uimarin suorituksen käännöstä edeltävästä käsivedosta käännöksen jälkeistä pintautumista seuraavaan käsivetoon saakka. Uimarin tullessa maaliin käännöstarkastajaa tarkastaa, että laji päättyi uimarin osalta lajisääntöjen mukaisesti. Uimarin koskettaessa altaan päätyä käännöksessä ja maaliin tultaessa käännöstarkastaja painaa starttipallissa olevan punaisen ajanottolaitteen mustaa nappia (2 nappia). Startin yhteydessä nappia ei paineta.

Jos käännöstarkastaja havainnoi sääntöpoikkeaman uimarin suorituksessa, käännöstarkastaja jää seisomaan altaan reunalle ja tarvittaessa ottaa katsekontaktin käännöstarkastajien johtajaan, jotta hän tai tauottaja tulee käännöstarkastajan tilalle. Käännöstarkastaja menee raportoimaan havaitsemansa poikkeaman kilpailujohtajalle, joka päättää mahdollisesta uimarin hylkäyksestä. Kommunikoi kilpailunjohtajalle selvästi havaitsemasi asiat (vältä käsiliikkeitä) ja varmista, että mahdollinen hylkäys tulee oikealle radalle ja oikeaan erään. Vilppilähtojen valvonta on lähettäjän ja kilpailunjohtajan vastuulla, joten niihin käännöstarkastajan ei tarvitse puuttua.

Pitkillä vapaauinti matkoilla (800m ja 1500m) käännöstarkastaja kysyy heti uimarin saavuttua kummalta puolelta uimarin haluaa käännöspäässä tapahtuvan kierrosnäytön. Käännöstarkastaja viestittää käsimerkillä käännöspään tarkastajalle näytön puolen. Uinnin aikana käännöstarkastaja seuraa uitua matkaa käyttäen erillistä laskurilappua (lapun saa toimitsijapalaverissa). Kun jäljellä on kaksi altaan mittaa maaliin, käännöstarkastaja soittaa rivakasti kelloa n. 5m ennen ja 5m jälkeen käännöksen.

Selkäuintimatkoilla käännöstarkastaja vastaa selkäuinnin lähtötelineen asentamisesta starttipalliin ja selkäuinnin lähtötelineen syvyysasetuksen säätämisestä vedenpinnan tasoon (nolla asento, - asetukset vedenpinnan alapuolella ja + asetukset yläpuolella). Mikäli uimari ei käytä selkäuinnin lähtötelinettä, käännöstarkastaja nostaa telineen altaassa olevan jalkatuen starttipallin päälle. Uimari vastaa selkäuinnin lähtötelineen altassa olevan osan säästämisestä haluamaansa korkeuteen ja uimarin tehtyä säädön käännöstarkastajan ei tule enää koskea telineen kiinnitykseen tai korkeussäätimeen. Tarvittaessa käännöstarkastaja avustaa nuorempia uimareita. Erän startattua ja uimarin pintauduttua käännöstarkastaja nostaa lähtötelineen jalkatuen starttipallin päälle niin, että se ei putoa altaaseen (nosta rauhallisesti, jotta telineen liinat eivät sotkeudu) ja säätää tarvittaessa korkeusasetuksen nolla-asetukseen (0).

Viestiuinnissa uitavan erän ensimmäisen osuuden uimarin (selkäuinti) pintauduttua ja yksilölajina uitavan selkäuinnin päättyä, käännöstarkastaja poistaa selkäuinnin lähtötelineen starttipallista. Viestiuinnissa käännöstarkastaja asentaa selkäuinnin lähtötelineen uudestaan paikalleen seuraavalle erälle edellisen erän tultua maaliin. Yksilölajissa selkäuinnin lähtötelinettä ei poisteta starttipallista erien välissä ja lajin jälkeen telineet poistetaan yhtäaikaisesti.

Tehtävä vaatii uinnin 2-luokan toimitsijakoulutuksen.

Käännöstarkastaja - käännöspääty

Uimarin tullessa käännökseen käännöstarkastaja seuraa seisaaltaan altaan reunalta uimarin suorituksen käännöstä edeltävästä käsivedosta käännöksen jälkeistä pintautumista seuraavaan käsivetoon saakka. Käännöstarkastaja painaa punaisen ajanottolaitteen mustaa nappia uimarin koskettaessa päätyä (50 m allas).

Jos käännöstarkastaja havainnoi sääntöpoikkeaman uimarin suorituksessa, käännöstarkastaja jää seisomaan altaan reunalle ja tarvittaessa ottaa katsekontaktin käännöstarkastajien esimieheen, jotta hän tai tauottaja tulee käännöstarkastajan tilalle. Käännöstarkastaja menee raportoimaan havaitsemansa poikkeaman kilpailujohtajalle, joka päättää mahdollisesta uimarin hylkäyksestä.

Pitkien vapaauintimatkojen (800m ja 1500m) aikana käännöstarkastaja näyttää näyttölevyllä uimarille jäljellä olevat altaan mitat. Näyttö tapahtuu lähtöpään käännöstarkastajan ilmoittamalta puolelta. Näyttötaulu asetetaan altaan/palkin reunalle ja sitä taivutetaan hieman altaaseen päin. Näyttö tulee aloittaa hyvissä ajoin uimarin saapuessa käännökseen (n. 7m) ja jatkaa näyttöä käännöksen jälkeen myös on n. 7 metrin ajan. Uimarin poistuttua käännöksen jälkeen käännöstarkastaja valmistaa näyttötaulun seuraavaa näyttöä varten (näytettävät numerot ovat parittomia numeroita esim. 29 jne.) Kun näyttötaulua ei näytetä uimarille, taulu kannatta sijoittaa niin, että käännöstarkastajien johtaha pystyy seuraamaan näyttöjä ja tarvittaessa auttamaan käännöstarkastajaa. Käännöstarkastajan tulee merkitä uitu matka myös lapulle, joita saa toimitsijapalaverissa.

Tehtävä vaatii uinnin 2-luokan toimitsijakoulutuksen.

Käännöstarkastajien johtaja

Huolehtii, että käännöstarkastajat toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti ja samalla tavalla (mm. valvovat suorituksia huolellisesti ja riittävän pitkään). Hän nousee seisomaan ja seuraa käännösten ajan palaavatko käännöstarkastajat istumaan vai jäävätkö seisomaan poikkeavan suorituksen merkiksi. Jos käännöstarkastaja jää seisomaan, käännöstarkastajien johtaja menee käännöstarkastajan tilalla ja käännöstarkastaja lähtee tekemään hylkäysehdotusta kilpailunjohtajalle. Käännöstarkastajien johtaja voi lähettää sijaiseksi myös tauottajan. Radiopuhelinta käytetään antamaan ennakkotieto tulossa olevasta hylkäysesityksestä tai muusta kilpailun kulkuun vaikuttavasta asiasta. Erän tultua maaliin esimies kuittaa kilpailunjohtajalle katsekontaktilla erä valmiiksi päädyn osalta.

Käännöstarkastajien johtaja huolehtii yhdessä tauottajan kanssa, että käännöstarkastajat pääsevät ainakin kerran tauolle tai muuten tarvittaessa.

Lähtö- ja käännöspäädyssä on omat johtajat.

Tehtävä vaatii uinnin 2-luokan toimitsijakoulutuksen.

Call Room / Järjestelijä

Keräilyssä tarvitaan kaksi-kolme toimitsijaa, järjestelijää. Seuran Cetus GP-kilpailuissa keräily toimii kahdella ja isommissa kilpailussa on kolmella toimitsijalla.

Keräilyssä käytetään kolmea keräilypistettä, joista kaksi sijaitsee opetusaltaan reunalla ja kolmas ikkunaseinällä puolessa väliä allasta. Ensimmäisessä ja toisessa keräilypisteessä järjestelijät kokoavat erän uimarit oikeaan järjestykseen niin, että ensimmäisenä kulkee radan 8 uimari.

Keräilypisteissä käytetään numerolappuja osoittamaan radat.

Kolmas järjestelijä johdattaa uimarit toisesta keräilypisteestä kolmanteen pisteeseen.

Uimareiden siirryttyä seuraavaan pisteeseen tai lähtökorokkeen taakse vapautuneet paikat täytetään seuraavan erän uimareilla. Pidemmillä matkoilla (>400m) keräilyn ja siirtojen tahti on rauhallisempi.

Järjestelijä ilmoittaa radiopuhelimella kilpailunjohtajalle, mikäli hän havaitsee uimarilla sääntöjen vastaisia teippauksia tai muita sääntöpoikkeamia varusteissa. Järjestelijä ilmoittaa myös keräilystä puuttuvat uimarit kilpailunjohdolle.

Tehtävä vaatii uinnin 2-luokan toimitsijakoulutuksen.

Kuuluttaja

Kuuluttajan tehtävänä on esitellä uimarit ennen erän lähtöä ja informoida hallissa olijoita kilpailun etenemisestä ja tuloksista.

Superlive-tiimi

Kilpailuista tehdään lähetys käyttäen seuran superlive-laitteistoa. Ohjelmatuotantoon tarvitaan kaksitoimitsijaa.

Yksi toimitsija käyttää katsomon ylätasanteella olevaa kameraa ja toimitsijaparin toinen jäsen valitsee lähetykseen menevän kameran kuvan. Allasalueella on myös kiinteitä kameroita.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.

Videoajanottolaitteiston käyttäjä

Espoonlahden uimahallissa on videolaitteisto sähköisen ajanoton varmistamiseksi. Toimitsija käynnistää videolaitteiston erän lähestyessä maalia (n.15 m) ja päättää erän videotiedoston.

Videoajanoton käyttäjä työskentelee valvomossa.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.

Toimitsijaruokailu / Huolto

Kilpailujen aikana toimitsijoilla on mahdollisuus käydä tauolla hallin takkahuoneessa, jossa tarjolla on esim. kahvia ja voileipiä. Toimitsijaruokailu järjestetään myös samassa tilassa aamujaksoissa.

Takkahuoneen viereisessä tilassa järjestetään valmentajien kahvitus.

Kansallisissa kilpailuissa huollossa on normaalisti kaksi toimitsijaa jaksoa kohti.

Huollosta vastaava toimitsija(t) huolehtii, että tauolla oleville valmentajille ja toimitsijoille on saatavilla välipalaa sekä ylläpitävät tilan siisteyttä. Seura toimittaa tarjottavat välipalatarvikkeet ja lounaat.

Huoltoon voi osallistua myös tekemällä leivonnaisia toimitsijakahvitukseen. Laktoosittomat leivonnaiset ovat ensisijaisesti toiveena. Leivonnaisten yhteyteen pyydetään toimittamaan myös käytettyjen ainesten erittely mahdollisten allergeenien vuoksi. Leivonnaiset toimitetaan n. tunti ennen jakson alkua uimahallin takkahuoneeseen.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.

Kisatoimisto

Kisatoimistossa työskentelee jakson aikana 2-3 toimitsijaa. Kisatoimisto avataan normaalisti n. 1,5 tuntia ennen jokaisen jakson alkua ja kisatoimisto on avoinna 30 minuuttia jakson päättymisen jälkeen.

Kisatoimisto sijaitsee valvomon vieressä katsomon ylätasanteella. Ennen ensimmäistä jaksoa toimitsijat valmistelevat seurakuoret (pukukaappien avaimet ja kisainfo) ja jakavat ne valmentajille. Normaalisti kisakuoret tehdään jo ennalta ja tuolloin ne löytyvät valvomosta. Joukkueet palauttavat kilpailun päättyä pukukaappien avaimet kisatoimistoon.

Kisatoimiston tehtävänä on avustaa valmentajia ja joukkueenjohtajia ilmoittautumisten ja muutosten kanssa. Kisatoimisto ottaa vastaan mahdolliset kilpailun aikaiset peruutukset ja toimittaa ne valvomoon ajanottajalle.

Kilpailujakson alussa peruutusajan päättyä kisatoimiston toimitsijat kopioivat n. tunti ennen jakson alkua järjestelijöille (3kpl) ja kilpailunjohtajalle(t) aikataulun ja jakson erälistan (2 kpl) sekä muille toimitsijoille aikataulun (20 kpl) ja vievät ne toimitsijapalaveriin.

Allastasolle toimitsijat kiinnittävät jakson erälistat seinään opetusaltaan kohdelle (lähellä ensimmäistä keräilypistettä) uimareita ja valmentajia varten. Kilpailujakson jälkeen kisatoimiston toimitsijat poistavat aiemmin kiinnitetyt erälistat seinältä sekä siistivät katsomon irtoroskista.

Tuloksista ei julkaista erillisiä paperitulosteita, sillä tulokset löytyvät reaaliaikaisesti kilpailunjohtajan vahvistettua tulokset Swimify-sovelluksesta.

Toimitsijat valmistelevat myös mitallit sarjoittain palkintojen jakoa varten tai jakavat palkinnot suoraan kisatoimistosta uimareille.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.

Kisa-altaan valmistelu

Uimahalli valmistellaan kilpailua varten edellisenä iltana toimitsijainfon mukaisesti n. 19:30 alkaen huomioiden yleisöuinnin päättyminen. Rataköysien järjestely on tehtävissä vasta yleisöuinnin päätyttyä. Tehtävät järjestely eivät saa häiritä yleisöuintia.

Valmistelutehtävät (normaalit kansalliset kilpailut)

• Lähetyslaitteiston asennus ja kytkentä (radan 1 reunalle)

• Kaiuttimien asennus ja kytkentä

• Ajanottopaneleiden kiinnitys altaan reunoille

• Ajanottoyksiköiden (1 per rata) liittäminen yhteen kaapelilla

• Ajanottopaneleiden, lähtökorokkeiden sekä ajanoton varmistuspainikkeiden kytkeminen ajanottoyksiköihin (keskipalkille asennetaan vain panelit ilman muuta laitteistoa, 25m allas)

• Rataköysien järjestely riippuen altaassa olevista köysistä. Kilpailualtaan köydet altaassa järjestyksessä reunasta reunaan 1 kpl vihreä, 2 kpl sinisiä, 3 kpl keltaisia, 2 kpl sinisiä, 1 kpl vihreä

• Uitaessa 25m altaassa kahvion puoleiseen altaan osaan asennetaan jaardiköydet verryttelyä var

• Keräilypisteisiin asennetaan ratanumerot 1-8

• 15 m linjoille laitetaan punaiset keilat molemmin puolin allasta

• Lasten opetusaltaaseen yksi jaardiköysi uitaessa kilpailu 50m altaassa

• Palkintopallit, Cetus seinä paikoilleen, jos palkinnot jaetaan altaalla

• 10 kpl tuoleja käännöspäätyyn ja 2 kpl lähtöpäätyyn

• Vaatekorit ja selkäuinnin lähtötelineet (8 kpl + 2 kpl varalle) lähtöpäätyyn

• Mikäli kilpailussa on pitkiä VU-matkoja kellot lähtöpäätyyn ja näyttötaulut käännöspäätyyn

• Poistetaan altaan reunalla olevat ylimääräiset tavarat, esim. valmentajien taulut ja hallin varusteet. Hallin tavaroita on kisan ajan säilötty takkahuoneen edessä olevassa suihkutilassa (esim. vesijuoksuvyöt, välinekärryt).

Kytkettäessä kaapeleita on muistettava olla käyttämättä voimaa ja asennukset tehdään liittimistä kiinnipitäen.

Hallin henkilökunta nostaa tarvittaessa keskipalkin, asentavat kahvion päätyyn lähtökorokkeet ja laskevat kahvion päädyssä olevan lattian.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.

Kisa-altaan purku

Kilpailun jälkeen kilpailujärjestelyt puretaan ja halli saatetaan kuntoon yleisökäyttöä varten viimeisen jakson toimitsijoiden toimesta.

Tehtävät ovat käänteiset kisa-altaan valmisteluille (katso yllä).

Irroitettaessa kaapeleita laitteistosta on tärkeätä pitää kiinni liittimistä ja johdoista ei tule vetää. Lisäksi allasalueelta poistetaan irtoroskat ja sinne jääneet uimareiden varusteet ja vaatteet kerätään valvomoon.

Tehtävä ei vaadi tuomari- tai toimitsijakoulutusta.