Chattitreenejä, kovaa työtä ja onnistumisen tunteita

Ronja, miten kauan uinti on ollut osa elämääsi?
Olen harrastanut uintia ihan pienestä pitäen, vauvauintia ja vesiralleja. Menin ekaan vesiralliin ensimmäisellä luokalla yhdessä luokkakaverini kanssa. Me aloitettiin yhteinen harrastus. Sitten se vaan jäi päälle, ja ei sitä nyt vois oikein lopettaa kun se on jotenkin niin lähellä sydäntä. Kilpaillut olen vuodesta 2011.

Missä harjoittelet ja kuinka usein?
Kaikki treenit ovat Espoonlahdessa, uintia on 8 kertaa viikossa. Uinnin lisäksi treenaan pari kertaa viikossa salilla, pari kertaa jumppaan ja vähän venyttelenkin. Sitten vielä kaikkea omaa huoltavaa siihen päälle. Harjoittelutunteja kertyy jopa 19 /viikko.

Mitä uinti antaa?
Itse haen lisää kokemuksia ja muistoja ja sitä et saan olla kavereiden kanssa. Ja sitä että pääsen treenaamaan, onnistumaan treeneissä ja kisoissa, ja sitä että saan itsestäni kaiken irti. Tämä vaatii tosi paljon aikaa. Sitä että kun on siellä altaassa, niin koko muukin elämä pyörii siinä ympärillä. Että välillä on vähän laiminlyötävä koulua. Nukkua pitää myös paljon ja miettiä että syö tarpeeksi.

Mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä kilpauinnissa?
Hyvä kunto on tietenkin tärkeä. Jos olet sprintteri, niin nopeus ja jos olet ”matkuri” niin kestävyys. Se, mitä on korvien välissä, ratkaisee myös. Psyykkinen kunto pitää olla hyvä. Se on ehkä se ratkaiseva tekijä.

Omat vahvuutesi?
Vapaauinti on vahvuuteni, enemmän käsivedot ja uinti. Potkutkin ovat nykyään ihan ok, mutta kehityksen kohteena ovat kaikki erikoistilanteet: startit, käännökset sekä pintautumiset.

Tulevan kauden tavoitteet?
Seuraavat SM-kisat ovat nyt päätavoitteena ja siellä sitten pääsy omalle tasolle tai vähän sen yli. Nyt fokusoidun treenaamiseen koska oikeasti haluan onnistua siellä. Ja aikuisten sarjassa uidessa taso on kovempi (kuin nuorten sarjassa), niin siitä tulee vähän lisäpaineita. Ja pitkän tähtäimen tavoite on tietenkin olympialaiset!

Miten valmistaudut isoimpiin kisoihin, jännittääkö?
Yritän olla aika paljon miettimättä sitä, koska sitten jos mietin, tulee tosi paljon perhosia vatsaan ja tulee heti kova jännityksen tunne. Yritän miettiä että olen oikeasti treenannut koko kauden, että on kaikki edellytykset pystyä siihen. Yritän olla turhaan jännittämättä ja mennä hymyillen kisaan. Yritän myös syödä ennen kisoja paljon. Kisoissa en pysty syömään niin paljoa, niin on tärkeää, että on energiaa varastossa. Myös jos ennen kisoja on joitain koulujuttuja, niin sitten ei vaan tehdä niitä vaan kisat menevät etusijalle. Nyt eletään hetkessä ja tällä hetkellä se uinti on tärkein.

Mitä teet vapaa-ajalla?
Vietän aikaa kavereiden tai muiden tärkeiden ihmisten kanssa. Nukun myös aika paljon. Nukun tosi paljon.

Koulun ja uinnin yhdistäminen?
En käy liikuntapainotteista lukiota, mutta kyllä kursseja saa uintiharrastuksesta meilläkin. Aamutreeneistä saa esimerkiksi kurssimerkintöjä. Treeneihin on lupa lähteä aiemmin tunneilta, jos niin on sovittu. Suurin osa opettajista ymmärtää harrastustani, eikä uinnin ja koulun kanssa ole tullut ongelmia.

Mitä olet oppinut uinnin parissa?
Uinnin mukana ovat tulleet kaikki tärkeimmät kaverit, ihan ylivoimaisesti. Uinti on opettanut myös ajankäyttöä, ja sitä että osaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, ja että pitää oikeasti tehdä töitä jonkun asian eteen jos haluaa että se onnistuu. Nykyään osaa myös käsitellä pettymyksiä paremmin ja iloita muidenkin puolesta sekä tukea muita. Tämän tyyppisiä juttuja.

Oletko joutunut luopumaan jostakin uinnin takia?
Tosi monista menoista! (nauraa) Oikeasti, tosi monista.

Mikä motivoi huonoina päivinä?
En ole koskaan skipannut treenejä huonon fiiliksen takia. Ehkä se, että kun joskus on onnistunut kisoissa ja tietää miten hyvältä se tuntuu ja että pääsee näyttämään muille, motivoi silloinkin. Kaverit ovat suurin tuki ja turva kaikkina huonoina päivinä. Vaikka olisi huono fiilis, niin jos jättää treenit välistä, tulee vielä huonompi fiilis. Kyllä se huonokin fiilis yleensä helpottaa kun pääsee treeneihin.

Mieleenpainuvin hetki uintiurasi aikana?
Porin IKU:t ovat jääneet lähelle sydäntä, koska se oli eka sellainen ”WOU”, että pystyin uimaan kovempaa kuin olin ajatellut. Se tapahtui tosi luonnostaan ja fiilis oli tosi hyvä. Tuli sellainen flow-tila. Se on ehkä onnellisin uintimuisto. Toinen mieleenpainuva on Unkarin ”Nemmit”. (Nuorten EM-kisat.) Kun pääsi sinne kisapaikalle niin tuli vähän sellainen et nää on oikeasti isot kisat ja täällä on niin paljon kaikkia tosi hyviä (uimareita). En olisi vuotta aiemmin edes osannut ajatella, että pääsisin sinne. Se tuli vähän shokkina.

Kivointa uinnissa?
Kaverit. Ja tieto siitä, että tekee tosi hyvää pitää kuntoa yllä. Leirit ja se, että pääsee ylittämään itsensä ja tekemään jotain täysillä, antaa tosi paljon. Ja kun ui kovaa settiä ja alkaa sormenpäissä viilenee, ja sit sä oot silleen ”Jes!”. Mä tykkään myös meiän ryhmästä, treeneissä on kiva käydä. Treeneissä mukavinta ovat ”chattipotkut”, eli potkuharjoitukset kaverin kanssa jutellen. Ainoa miinus on se, että on aamutreenejä.

Motto?
(Miettii) Hmm.. Kaikki jotka treenaavat, eivät voi päästä huipulle, mutta kaikki, jotka ovat huipulla, ovat treenanneet. Se saattaa kyllä olla motoksi liian masentava. Koska vaikka teet duunia, et välttämättä kuitenkaan pääse huipulle.

Terveisiä aloitteleville uimareille?
Vaikka uinti tuntuu rankalta, niin siitä saa kuitenkin niin paljon irti kun se vie mennessään, että sitä kannattaa harrastaa. Ja mulla on ainakin kaikki parhaat muistot uinnin parista, et se antaa ihan sikana.

Muuta vielä?
Uinti on hyvä kaikenkokoisille- ja ikäisille. On hyvä, että tytöt ja pojat treenaavat yhdessä. Vaikka siltä saattaa vaikuttaa, uinti ei ole vain kaakeleiden laskemista vaan siinä on oikeasti sisältöä. Siihen pitää vaan heittäytyä mukaan niin se vie mukanaan.

Kuka?

17-vuotias kilpauimari Ronja Riihinen
Harrastaa kilpauintia Cetuksen nuorten edustusryhmässä
Kotoisin Espoosta
Päälaji: Vapaauinti, 100-200m matkat
Tärkeimmät kisat: Nuorten EM-kisat Unkarissa ja Israelissa
Parasta uinnissa: Kaverit ja itsensä ylittäminen